Kiteytetysti
Tunteiden ilmaisu turvallisesti ketään satuttamatta tulee saada ihmis- ja kansalaisoikeudeksi kaikille varallisuudesta riippumatta. Vapaan kokemisen tila (aiempi nimi stressinpurkukoppi) on maksuton, helposti saavutettavalla alueella oleva tila, jossa voi pysähtyä omien tunteidensa ja tarpeidensa äärelle turvallisesti ja selvin päin. Tilassa voi hiljentyä hetkeksi pois kaupungin hälinästä, purkaa ympäristöahdistusta, pitää kovaakin ääntä, laulaa, kirjoittaa runon, meditoida tai soittaa ystävälle. Tilasta voi olla apua esimerkiksi silloin, jos väenpaljous, melu tai informaatiotulva ahdistaa.
Suurkaupungeissa tarve vapaan kokemisen tiloille on erityisen suuri. Tarvitaan sekä pieniä Vapaan kokemisen tiloja Helsingin ja muiden isojen kaupunkien keskustoihin, että luonnonrauhassa olevia yhteisöllisiä hiljentymis- ja hengähdyspaikkoja. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai tarvetta omaan mökkiin – voimme yhdistää mökkeilyn, yhteisöllisyyden ja hyvinvointipalvelut kaikille saavutettavissa olevaan paikkaan.
Vapaan kokemisen tilan eli ”Stressinpurkutilan” prototyyppi
Vapaan kokemisen tilan prototyyppi (Framery Oy) oli 2020 Malmilla Helsingissä Taiteen sulattamossa (ensimmäinen pilotointipaikka Ruohonjuuri Oy lokakuussa 2019).
Tilan käyttö oli maksutonta ja kaikille avointa Taiteen sulattamon aukioloaikojen ja ohjeistusten puitteissa. Koppia ei saa lukkoon sisältäpäin.
Stressinpurkukopista Koillis-Helsingin Lähitiedossa ja Ruohonjuuren blogissa. Järjestimme kopin tutustumiseen myös Stressinpurkuillan, jolloin ihmiset saivat myös tuunata koppia ja esittää kehitysideoitaan.
Haussa projektipäällikkö Stressinpurkukopin kehittämiseen ja kansainvälistämiseen, sekä rakentaja uuteen kehitettävään, helposti siirrettävään Vapaan kokemisen tilaan. Yhteys: info@tunnetaitoja.fi
Tavoite on kehittää Stressinpurkutila toimivaksi menetelmäksi siten, että se toimii hyvin nimenomaan stressin purkamisen ja rentoutumisen tilana. Kehittämistyön jälkeen tavoitteena on levittää Stressinpurkukoppeja Suomen ja muiden maiden isojen kaupunkien keskustoihin kaikille maksuttomiksi matalan kynnyksen tiloiksi.
Miksi Stressinpurkutiloja tarvitaan?
On tilanteita, jolloin ihmiselle voi tehdä hyvää esimerkiksi laulaa, itkeä ääneen tai huutaa, ilman että joutuu pohtimaan, häiritseekö äänenvoimakkuus jotakuta. Aikoinaan, kun väestöntiheys maapallolla on ollut
pienempi, on ollut mahdollista juosta vaikka lähimetsään purkamaan vaikeita tunteita tai rentoutumaan. Nykyään metsä on harvoille niin helposti saavutettavissa. Aikaisemmin Suomessa on ollut myös paljon yhteisöllistä äänellä itkemisen kulttuuria eli itkuvirsiä mm. häissä ja hautajaisissa. Vaikka tätä perinnettä on elvytetty mm. Äänellä itkijät ry:n toimesta, silti suomalaisessa kulttuurissa on vielä melko vähän yhteisöllisiä tunteiden purkamisen mahdollisuuksia.
Tunnekulttuurissa on muutoksen tarvetta, jotta esimerkiksi sureminen olisi hyväksytympää. Tärkeää häpeänhälventämistalkoota on tehnyt jo muun muassa Vain elämää -sarja, jossa julkisuuden henkilöt ovat itkeneet koko kansalle malliksi. Tunnetaitoja kaikille ry edistää tunnetaitoja yhteiskunnassa ja on mukana häpeänhälventämistalkoissa.
Tunnekulttuurin muuttamisen lisäksi tarvitaan kaikille saavutettavia tiloja, joissa saa pitää ääntä ja purkaa tunteita. Tilojen olisi hyvä olla auki vuorokaudenajasta riippumatta, koska ahdistus ei kysy kelloa ja esimerkiksi monet kriisipuhelimet eivät ole auki öisin. Tällaisia tiloja olisi mahdollista rakentaa esimerkiksi taloyhtiöihin. Erillinen pihasauna-rakennus toimii hyvin, sillä siellä voi pitää ääntä häiritsemättä asukkaita. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi musisoinnin ja ahdistuksen purkamisen myös yöaikaan tarpeen tullen ja vähentäisi siten järjestyshäiriöitä.
Nykyään asutus on monin paikoin niin tiheää, ettei monilla ole paikkoja, missä saisi pitää ääntä ketään häiritsemättä. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu siihen, että päihtyneenä tunteiden ilmaisu on hyväksytympää, mutta tästä aiheutuu kansanterveydellisiä ja muita haittoja. On aika luoda turvallisia tiloja ja tilanteita tunneilmaisuille myös päihteettömästi.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta laulaa tai pitää ääntä esimerkiksi omassa autossa tai bändikämpässä, ja kuitenkin vapaa ääntely ja liikkuminen ovat universaaleja inhimillisiä tarpeita.
Huuto, laulu, kovaääninen itkeminen tai esimerkiksi oman soittimen soittaminen kellonajasta riippumatta voi olla erityisen tarpeellista silloin, kun on stressaava elämäntilanne, purkaa vaikeita elämänkokemuksia tai on menettänyt läheisen. Monille on terapeuttista saada jälkikäteen kokea ja ilmaista turvallisesti kaikki tunteet, mitä aikoinaan on joutunut tukahduttamaan vaikeassa tilanteessa. Olisi tärkeää, että jokaiselle on tiloja ja tilanteita, joissa saa turvallisesti kokea mitä kokee, joutumatta tukahduttamaan tunneilmaisua. Tunteiden tukahduttaminen etenkin pitkäaikaisesti on lukuisten tutkimusten mukaan haitallista kehon ja mielen terveydelle, joten tarvitaan rakentavia keinoja ja turvallisia tiloja tunteiden ilmaisuun. Tunteiden ilmaisun mahdollisuuksien luomisesta voisi olla myös kansanterveydellisiä hyötyjä. Stressinpurkukoppi voisi mahdollisesti vähentää myös järjestyshäiriöitä ja lisätä turvallisuutta, kun ihmisillä olisi kaupungin keskustassa paikka, missä voi purkaa ahdistusta.
Mistä idea on lähtöisin?
Tuisku Tuntevainen huomasi läheisen kuolemaa surressaan epäkohdan, että ei ole maksuttomia tiloja, joissa voi purkaa ääneen tunteita. Kun hän itki päiväsaikaan omassa asunnossaan, naapurista tuli valituslappuja, kuten ”Mene mielisairaalaan itkemään”. Surkuhupaisasti kyseinen naapuri itse piti äänekkäitä päihdejuhlia viikonloppuöisin. Tässä kiteytyy suomalaisen kulttuurin ja päihderiippuvuuksien yksi syvimpiä haasteita: humalassa on usein sosiaalisesti hyväksytympää näyttää tunteita kuin selvin päin. Kun tunteita tukahdutetaan liian pitkään, usein ne purkautuvatkin (etenkin päihtyneenä) mm. perheväkivaltana tai muutoin vahingollisena ja holtittomana käytöksenä.
Tuntevainen kyseli muilta ihmisiltä kasvotusten ja sosiaalisessa mediassa, onko muilla kokemuksia, ettei ole tilaa missä itkeä ääneen. Vastauksia tuli paljon, että tällaisille tiloille olisi tarvetta. Eräs ihminen sanoi ”Ei metsässä saa pitää ääntä, se häiritsee metsän eläimiä”.
Toiselle oli sanottu mielisairaalassa ”Ei täällä saa itkeä, se häiritsee muita potilaita” ja tarjottu rauhoittavia lääkkeitä, joihin hän jäi riippuvaiseksi vuosiksi. Toiselle oli sanottu psykoterapeutin vastaanotolla ”Ei täällä saa itkeä noin kovaan ääneen, olen tässä vuokralla ja voi tulla ongelmia”. Jos terapiassa tai mielisairaalassakaan ei saa ilmaista tunteitaan, missä sitten?
Kun Tuntevainen esitti sosiaalisessa mediassa idean äänieristetystä tilasta, jossa saisi purkaa tunteitaan, se sai heti paljon kannatusta. Tuntevainen alkoi edistää asiaa ja löysi äänieristettyjä koppeja valmistavan Framery Oy:n yhteistyöhön. Framery Oy sponsoroi valmistamansa puhelinkopin Stressinpurkukopin testiversioksi Tunnetaitoja kaikille -hankkeen käyttöön 2 vuoden ajaksi eli 2021 saakka. Asian edistämiseksi ei ole enempää resursseja toimia vapaaehtoisvoimin, joten seuraava askel on saada rahoitusta.
Kehittämisideoita palautteiden perusteella
- Tila olisi pehmustettu sisältä ja pehmeä istumamahdollisuus siten, että voi ottaa jopa lyhyet päiväunet
- Laajempi tila, jotta esimerkiksi tanssiminen tai tärinäterapia TRE (tension and trauma releasing exercises) onnistuu.
- Vielä parempi äänieristys, jotta kopissa voi pitää kovaakin ääntä halutessaan ilman että se kuuluu ympäristöön.
- Metsämaisemakoristelut kopin sisä- ja ulkopuolelle, metsäkuvien katselu laskee tutkitusti verenpainetta (Metla)
- Äänimaisemia, joista voi valita mieleisensä (mm. luontoääniä, rap-taustabiittiä, musiikkia, rauhoittavaa puhetta)
- Jätepaperia, mitä saa repiä roskakoriin halutessaan (stressin/vihanpurkua).
- Kopissa olisi suojattu videointikamera ja ohjeet, miten kävijä voisi helposti saada videon omaan sähköpostiinsa anonyymisti niin halutessaan. Tämä olisi hyvä niille, jotka
haluaisivat terapeuttisessa mielessä nähdä videon itsestään jälkeenpäin, tai jotka
haluaisivat osallistua tunnekampanjoihin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi julkisuuden henkilöt voisivat halutessaan videoida rakentavaa tunneilmaisua ja siten tehdä tunne- ja itkukulttuuria sallivammaksi ja lisätä tietoisuutta tunnetaidoista. Videot tuhoutuisivat automaattisesti jokaisen käynnin jälkeen. - Turvallisuuden kannalta kopin vieressä voisi olla tehtävään koulutettu järjestyksenvalvojakortin omaava auttamistyöntekijä, joka valvoisi kopin asianmukaista käyttöä. Työntekijä valvoisi lähialuetta keskusta-alueella ja kohtaisi ihmisiä matalalla kynnyksellä maksutta. Häneltä voisi kysyä tietoa ja saada esitteitä avunsaantimahdollisuuksista useammalla kielellä.
- Kopin ovessa olisi ohjeet kävijöille ja kopin säännöt, sekä esitteitä jaossa avunsaantimahdollisuuksista.
Vaikuttavuuden tutkiminen
Projektia tutkittaisiin tieteellisesti ja raportoitaisiin tulokset. Esimerkiksi verenpaineen ja stressitasot voisi mitata ennen ja
jälkeen käynnin. Kävijämääriä tilastoitaisiin myös.